Miksi Jeesuksen hommissa?

Mikä tässä on, että haluan puhua Jumalasta? Miksi haluan tehdä sitä työkseni? 

Lyhyesti asian voinee ilmaista näin: rakkaudesta Jumalaan ja lähimmäiseen. Minut on armahdettu. Minä olen saanut anteeksi. Haluan kertoa kaikille muillekin siitä. Jumala rakastaa meistä jokaista ja on valmis ottamaan lapsikseen meistä jokaisen. Voiko tämän hienompaa ajatusta olla? Täydellinen rakkaus. Siinä on jo syytä kerrakseen.

Kuva lainattu maata näkyvissä festivaalin sivuilta vuodelta 2006.

Mutta se rakkaus kun ei vielä riitä. Meidät on lunastettu. Jeesus on kuollut meidän puolestamme. Jotta me olisimme vapaita. Jotta me voimme elää. Pahan valta on voitettu. Me olemme armahdettuja, rakastettuja. Me olemme jokainen arvokkaita ja tärkeitä. 

Oma tieni Jumalan luo ei ollut yksinkertainen. Kyseenalaistin Jumalan olemassaoloa pitkään, Jeesuksesta en välittänyt juuri ollenkaan. Ja Pyhä Henki oli jotain mahdotonta käsittää. Lopulta riittävän kauan venkoiltuani asian kanssa, olin tilanteessa jossa vaihtoehtoni olivat loppuun käytetyt. Jäljellä oli enää mahdollisuus kokeilla rukousta. Rukoukseni yksinkertaisuudessaan kuului: "Jumala, jos olet olemassa... Auta." ja sain avun. Fyysisenä tuntunut paha olo kaikkosi ja sain rauhan. Jotkut tarvitsevat vähän kovempaa ravistelua, toisille riittää vähempikin. Minua piti sattua, jotta uskoin. Jumala kutsui omaansa.

Raamattu ja rukous

Joskus tien löytäminen ei ole helppoa ja metsään mennään enemmän kuin usein. Siksi minä haluan olla apuna. Haluan hellästi opastaa, auttaa kulkemaan. Jokainen meistä kompuroi. Kukaan meistä ei ole täydellinen ja onnistu aina. Silti meistä jokainen kaikessa keskeneräisyydessään on tärkeä Jumalalle. Rakas Hänelle. Jeesuksen kautta.

Kun tie on raskas tai sen löytäminen on vaikeaa, voin yrittää olla apuna ja tukena. Voin neuvoa ja opastaa, mutta ratkaisu on lopulta sinun.

Tartu Raamattuun, tartu rukoukseen.